Shame

Steve McQueenin elokuva Shame vuodelta 2011 on yksi BBC:n vuonna 2016 nimeämistä sadasta 2000- luvun merkittävimmistä elokuvista. Se on kertomus traumatisoituneista sisaruksista, Brandonista ja Sissystä, joiden selviytymiskeinot ovat läheisen ihmissuhteen välttäminen tai toiseen ahdistunut takertuminen. Vaille hoitoa jääneet ja torjutut traumat vievät molemmat yhä syvempään kärsimykseen. Shame ei avaa päähenkilöittensä menneisyyttä, mutta kuvaa kivuliaasti itsetuhoisuuden ja pakonomaisen seksikäyttäytymisen kehittymistä heidän pyrkimyksissään säädellä vaikeita tunteita.

Brandon on Irlannista New Yorkiin muuttanut, yksinäinen, urallaan hyvin menestyvä bisnesmies, jolla ulkoisesti kaikki näyttää olevan hyvin. Pian kuitenkin selviää, että Brandon on levoton ja ahdistunut. Hänen ajatuksensa ja toimintansa liittyvät lähes koko ajan seksiin. Sissy on saapunut New Yorkiin ja yrittää tavoittaa veljeään. Brandon kuulee Sissyn soitot ja viestit puhelinvastaajassa, mutta ei reagoi niihin. Sisarusten jälleennäkeminen ei ole onnellinen. Vastentahtoisesti Brandon majoittaa pikkusiskonsa olohuoneensa sohvalle. Sissy muistuttaa menneisyydestä, jonka Brandon on yrittänyt unohtaa. Asunnon jakaminen toisen ihmisen kanssa rajoittaa myös Brandonin seksikäyttäytymistä. Sisarukset ajautuvat toistuviin konflikteihin.

Elokuva ei kerro Brandonin ja Sissyn menneisyydestä mitään, mutta heidän käyttäytymisensä ja kärsimyksensä paljastaa sen olleen heille tuhoava. Elokuvan nimi Häpeä kertoo ongelmien syvällä piilevän syyn. Häpeä voidaan määritellä reaktioksi hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteelle. Se koetaan sisäisenä romahduksena, joka käynnistää monenlaisia korjaamis- ja välttämispyrkimyksiä. (Rechardt ja Ikonen 1994). Sissyn kommentti "Emme ole pahoja ihmisiä, tulemme pahasta paikasta" antaa viitteitä vakavaan traumatisoitumiseen, joka näyttäytyy kummankin kyvyttömyytenä vastavuoroiseen hyvään ihmissuhteeseen. Brandon ei usko parisuhteeseen. Hänen pisin suhteensa on kestänyt neljä kuukautta. Sissy puolestaan on ahdistuneen takertunut ex-kumppaniinsa ja anelee tätä puhelimessa jatkamaan suhdetta. Sissy vakuuttaa rakastavansa miestä ja lupaa tehdä mitä tahansa, jos tämä vain ei jätä häntä. Siinä, missä Brandon on kyennyt rauhoittamaan itsensä seksuaalisen nautinnon avulla, Sissyn arpien raidoittamat käsivarret kertovat fyysisen kivun tuottamisesta itsesäätelyn keinona.

Terveydenhuollon ammattilaisten ja seksologien keskuudessa ja kansainvälisten tautiluokitusjärjestelmien välillä käydään kiivastakin keskustelua siitä, onko Brandonin kaltaisten henkilöiden kohdalla kyse hallitsemattomasta tai pakonomaisesta seksikäytöksestä vai addiktiosta. Hallitsemattomalla seksuaalisella käytöksellä viitataan usein hyperseksuaalisuuteen, seksiaddiktioon, uskottomuuteen, korkeaan seksuaaliseen viettiin tai moraalittomaan käytökseen. (Neves 2021) Amerikkalaisten seksuaalikasvattajien, -neuvojien ja -terapeuttien yhdistyksen (AASECT) mukaan seksi- ja pornoriippuvuutta ei voida diagnosoida psykologiseksi häiriöksi. DSM-luokitusta hallinnoiva APA määrittelee addiktion riippuvuudeksi aineeseen, ei aktiviteettiin. WHO on lisännyt pakonomaisen seksikäyttäytymisen ICD-11 luokitukseen ja määrittelee sen impulssikontrollin häiriöksi, jota luonnehtii epäonnistumiset kontrolloida toistuvia seksuaalisia impulsseja tai pyrkimyksiä seksuaaliseen käytökseen. (MedicalNewsToday) Ensimmäisessä suomalaisessa seksuaalilääketieteen kirjassa (2020) käytetään termejä seksi- ja pornoriippuvuus ja todetaan niiden sisältävän samoja piirteitä kuin muutkin riippuvuudet. Negatiivisista vaikutuksista huolimatta henkilö ei pysty muuttamaan käytöstään. Erotuksena aktiiviselle seksuaaliselle käytökselle pakonomaisessa seksuaalisessa käytöksessä elämä kapeutuu seksuaalisuuteen liittyvien asioiden ympärille ja seksin saamiseen käytettävä aika on kohtuutonta. Henkilöllä on voimakas tarve lisätä seksuaalisten kokemusten ja muotojen määrää. Pakonomainen seksikäytös voi olla yritys helpottaa stressiä, ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä. Seksin antama mielihyvä on kuitenkin vain lyhytkestoista ja vaikeat tunnetilat palaavat nopeasti. (Kronström 2020) Pakonomaisen seksuaalisen käytöksen taustalta löytyy monia tekijöitä, kuten heikko itsetunto, narsistiset piirteet, korkea seksuaalinen halu, puutteellinen seksuaalikasvatus, ratkaisemattomat psykoseksuaaliset ongelmat, traumat ja krooninen stressi. (Neves 2021) Brandonin seksikäyttäytyminen ei ole hyvinvointia, nautintoa ja seksuaaliterveyttä edistävää. Sen sijaan hän etsii seksuaalisesta tyydytyksestä helpotusta syvään ahdistuneisuuteensa. Hän masturboi kotona ja työpaikalla. Metromatkoilla hän etsii itseään miellyttäviä kanssamatkustajia, joiden kanssa on intensiivisessä katsekontaktissa ja välillä myös seksikontaktissa matkan jälkeen. Hänen tietokoneensa kotona ja töissä on ladattu täyteen pornoa. Hän käy seksiklubeilla, ostaa seksityöläisten palveluja ja harrastaa online -nettiseksipalveluja.

Seksi- ja pornoriippuvuus ei ole kytköksissä voimakkaaseen seksuaaliseen haluun, monella ongelmasta kärsivällä halu on erittäin alhainen. Muiden riippuvuuksien lailla nautinnon tavoitteluna alkanut toiminta muuttuu välttämättömäksi selviytymiskeinoksi, jonka avulla paetaan kipua ja pyritään normaaliin oloon. Seksi- tai pornoriippuvaisella ei ole toimivia tapoja tunteiden säätelyyn, vaan pornosta, seksifantasioista ja seksistä on tullut keino selviytyä. Samalla ihmissuhteet tuhoutuvat ja muut elämänalueet kapeutuvat. Yksittäinen traumaattinen tapahtuma voi laukaista riippuvuuden. Menetys, fyysinen pahoinpitely tai äkillinen sairastuminen voivat saada aikaan tavan käyttää itsetyydytystä lohtuna, mikä voi johtaa siitä riippuvuuteen. Lapsuuden traumat voivat saada aikaan sen, että seksistä tulee keino käsitellä trauman aiheuttamia emotionaalisia tai fyysisiä vaikutuksia. Riippuvuuskäyttäytymisestä voi tulla tapa rauhoittaa ylivilkasta mantelitumaketta ja limbistä järjestelmää - keino säädellä yli- tai alivireyttä. Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat itsekontrollin ja tunteiden säätelyn kehittymisen ongelmat joko liian tiukassa tai rajattomassa kasvatuksessa. Monella on taustallaan myös kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai alkoholismia sisältäneen perhedynamiikan salaamista, häpeää korostanut seksuaalikasvatus ja nuoruusiän yksinäisyyttä. (Hall 2019).

Moni viiltelyyn turvautuva on kokenut lapsuudessaan laiminlyöntiä, väkivaltaa ja turvattomuutta. Viiltely on yritys selviytyä psyykkisesti sietämättömästä olosta tai tyhjyyden tunteesta, jossa viiltely mahdollistaa edes tuskan tuntemisen. Kun keinoja tunnistaa vaikeita tunteita ei ole tai niitä ei pysty ilmaisemaan, psyykkistä kipua pyritään hallitsemaan keskittymällä viiltelyn aiheuttamaan fyysiseen kipuun. Se voi olla keino hallita itseä, rankaista itseä tai kokea kontrollin tunnetta elämäntilanteessa, joka ei ole hallinnassa. Viiltely voi olla kertaluonteista tai siitä voi muodostua automatisoitunut tapa hallita negatiivisia tunteita ja rentoutua. Tyypillisimpiä itsetuhoisuutta laukaisevia tekijöitä ovat riidat läheisissä ihmissuhteissa. Seurustelusuhteen kriisit ovat laukaisevana tekijänä jopa puolessa nuorten itsemurhista. (Suomalainen, Seilo, Haravuori ja Marttunen 2018).

Brandon yrittää rakentaa suhdetta työkaveriinsa Marioniin. Kun seksuaalinen kiihottuminen on linkittynyt irrallisiin suhteisiin, pornoon tai masturbaatioon, se ei ole mahdollista toisen kanssa, joka voisi olla osa jaettua elämää. Reaalinen suhde, läheisyys ja intiimiys eivät kiihota Brandonia. Pettymyksen ja häpeän vallassa Brandon tilaa huoneeseen seksityöläisen, jonka kanssa seksi onnistuu. Sissy puolestaan ei tunnista eikä kunnioita rajoja. Hän ryhtyy seksisuhteeseen Brandonin esimiehen kanssa yhteisen ravintolaillan päätteeksi. Kun Brandon ilmoittaa Sissylle, ettei tämä voi enää olla hänen luonaan, molempien ahdistus kasvaa. Brandon hakeutuu uusiin seksikokemuksiin ja hänen kolmenkimppansa on tuskallista katsottavaa, josta tyydyttävä kokeilu tai nautinto ovat kaukana. Brandon yrittää tavoittaa siskoaan, ja kun tämä ei vastaa puhelimeen Brandon ymmärtää jotakin tapahtuneen. Hän ehtii asunnolleen viime hetkessä estämään siskoaan vuotamasta kuiviin ennen ensiavun ehtimistä paikalle. Hetket Sissyn sairaalavuoteen äärellä ja Brandonin putoaminen lohduttomaan itkuun ovat toiveikkaita merkkejä mahdollisuudesta saada kosketus omiin ja toisen tunteisiin. Se on sisaruksille myös mahdollisuus pysähtymiseen kohti uudenlaisen elämän alkua.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa:

• Brandon Michael Fassbender

• Sissy Carey Mulligan

• Dave James Badge Dale

Lähteet:

1. Hall Paula (2019). Koulussa seksiin. Bazar.

2. Kronström Kim Seksuaalisuus ja mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Brusila, Kero, Piha, Räsänen (toim.) Seksuaalilääketiede. Duodecim.

3. Neves Silva. Out of control sexual behaviour. Luento, Kliinisen seksologin koulutus 5.5.2021

4. Rechardt Eero ja Ikonen Pentti (1994) Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 1994;110(3):287-

5. Suomalainen Laura, Seilo Noora, Haravuori Henna ja Marttunen Mauri (2018). Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(8):857-64

https://www.bbc.com/culture/article/20160819-the-21st-centurys-100-greatest-films

https://www.medicalnewstoday.com/articles/182473#treatment

https://www.duodecimlehti.fi/duo14287

https://www.duodecimlehti.fi/duo40053